Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy teetti TNS Gallupilla selvityksen suomalaisten käsityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden tulevaisuudesta. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ei halua tinkiä sosiaali- ja terveyspalveluista tiukkoinakaan taloudellisina aikoina. Lisäksi arvostetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävää koulutusta. Suomalaiset myös ymmärtävät, että palveluita on uudistettava. Päättäjille annetaan arvosana 6,5 sosiaali- ja terveysasioiden hoitamisesta.
- Tällä vaalikaudella ei saatu aikaan tarpeellisia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksia. Lisäksi päättäjien suusta on viime vuosina kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutustasoa voitaisiin laskea. Näyttää siltä, että kansa ja päättäjät ovat osittain eri linjoilla sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Jopa 94 % suomalaisista katsoo, että heitä hoitavalla ihmisellä on syytä olla riittävä sosiaali- ja terveysalan koulutus. 73 % vastustaa hoitoalan koulutusvaatimusten keventämistä.
- Koulutustason lasku johtaisi laadun ja potilasturvallisuuden heikkenemiseen. Huono hoito lisää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, sillä osaamattomuus ja puutteelliset resurssit kostautuvat esimerkiksi moninkertaisina kuluina erityisesti erikoissairaanhoidossa. Myös uudet toimintamallit ja kehittyvä terveysteknologia edellyttävät koulutusta ja osaamista, Vesivalo sanoo.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ollaan valmiita uudistamaan. 62 % vastanneista toivoo, että päättäjät kiinnittävät nykyistä enemmän huomiota sosiaali- ja terveysalan toiminnan ja tuloksellisuuden kehittämiseen.
- Kansalaiset haluavat, että terveydenhuollon toimintatapoja ja käytäntöjä kehitetään. Myös rakenteiden kehittämisen puolesta puhuu 83 % vastanneista. Näitä tuloksia tarkasteltaessa tuntuu entistä kummallisemmalta, että istuva hallitus ei kyennyt päättämään sen enempää kunta- kuin soteuudistuksestakaan. Nyt näyttää siltä, että kansalaiset olisivat olleet rohkeampia uudistajia kuin poliitikot. Suomalaiset eivät näe sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista yksityisellä sektorilla merkittävänä keinona palveluiden tehostamisessa. Ainoastaan 15 % vastanneista uskoo yksityisen palvelutuotannon tehostavaan vaikutukseen. TNS Gallupin tutkimusaineisto kerättiin helmikuussa. Aineisto edustaa maamme 15 – 74 -vuotiasta väestöä lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo, gsm 040 587 4346
Tehyn viestintäjohtaja Katri Lindqvist, gsm 040 588 3431
Kuva: Ari Korkala |